Kulunut syksy on ollut isojen askeleiden aikaa yritykselle, sen toiminnalle ja meille yrittäjinä. Olemme kasvaneet ja muuttaneet. Olemme vakavissamme yrittämisen kanssa. Opintomme jatkuvat myös edelleen ja diplomitöitä pitäisi saada tehdyksi. Joten edelleen olemme jossain määrin opiskelijoita ja yrittäjiä, joten mielestäni on ihan soveliasta kirjoittaa toistamiseen tästä näkökulmasta.
Kesä meni seikkaillessa siellä ja täällä. Kävin puhumassa uusille fukseille Lappeenrannassa, etsin asuntoa Mikkelistä. Palloilin kotiseudullani Porvoossa ja tyttöystäväni luona Kouvolassa. Nyt syksyllä, tarkemmin syyskuun alussa muutin Mikkeliin. Samoin muutti yrityksemme. Tämä muutos käytännössä tarkoitti sitä, että meillä on kiinteä paikka missä me olemme ja mistä me lähdemme asiakkaita tapaamaan. Tätäkin suurempi muutos tapahtui tavassa jolla minä ja Sami tehdään töitä.
Tapamme tehdä töitä on tähän mennessä elänyt huomattavasti ja se on aina sopeutunut kulloiseenkin tilanteeseen. Alkuun teimme Lappeenrannassa Samin asunnolla hommia. Tämä oli sinällään ihan toimiva ratkaisu, nopeasti kuitenkin huomasimme viettävän yliopistolla yllättävän paljon aikaa. Joten siinä samalla kun tuli yliopiston tiloissa pyörittyä voisimme aivan yhtä hyvin tehdä myös työmme siellä. Olihan meillä kuitenkin kannettavat tietokoneet. Istuimme pääosin Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston tietotekniikan kilta Clusterin kiltahuoneella, josta lähtikin vitsi liikkeelle että se on meidän toimisto. Vietimme nimittäin tässä kyseisessä tilassa huomattavan paljon aikaa. Sami kuitenkin muutti Lappeenrannasta takaisin Mikkeliin opintojen silloisen tilanteen takia, paikalla tarvitsi olla vain harvoin. Tämä yksittäinen tapahtuma oli suurin yksittäinen muutos työdynamiikassamme sitten yrityksen alun. Jouduimme olemaan eri paikkakunnilla, joten käytännössä teimme töitä Skypen ja puhelimen kanssa. Tätä ainaista Skypellä soittelua kesti kokonaiset puolitoista vuotta. Voin kertoa että pidemmän päälle ihan oman itsensä kannalta ja yrityksen kehityksen kannalta ei ole mukavaa ja järkevää toimintaa tämä.
Skypen piti väistyä. Se väistyi minun Mikkeliin muuton myötä. Nyt meillä on toimisto. Oma tila jossa voimme säilöä tietokoneitamme. Mutta tärkeimpänä asiana pidän yhteistä tilaa. Tilaa missä olen kasvotusten vuorovaikutuksessa Samin kanssa. Voimme keskustella järkevästi ilman että täytyy pelätä Skypen kaatumista tai yhteyden katkeamista. Toiselta avun kysyminen on helpompaa. Kun minulla on ongelma jonkin asian kanssa Sami rullaa toimistotuolillaan viereeni antamaan kommenttia tekemisistäni.
Toimiston ansiosta yrityksemme on kasvamassa. Niin yrityksenä kuin liikevaihdoltaan. Olemme saaneet uusia asiakkaita. Meidän kiinnostuksemme tehdä töitä on kasvanut huomattavasti.
Miten tämä kaikki vuorovaikutus ja työdynamiikan muutos vaikuttaa sitten opiskelijoihin ja yrittämiseen, sekä ensisijaisesti opiskelijayrittämiseen. Se on tarina siitä miten tärkeää vuorovaikutus yrityksen sisällä on. Opiskelijoita jotka harkitsevat yrityksen perustamista suosittelen vakavasti harkitsemaan yhteisen toimitilan hankkimista mahdollisimman nopeasti. Oli se sitten jostain yrityshubista tai vain yksittäinen huone toimistotiloja vuokraavalta yritykseltä. Se voi myös olle se äidin kellari, mutta sen pitää siinä tapauksessa olla kuin toimisto, eikä vaikkapa olehuoneen jatke tai korvike. Isona plussana kaiken tämän lisäksi on työpaikan erillisyys. Tällöin tulee väkisin käytyä muuallakin kuin kotona keittiössä ja postilaatikolla. Joten suosittelen lämpimästi hankkimaan jostakin paikan jossa voi työskennellä rauhassa ja tarvittaessa jättää kaikki koneet/hommat levälleen ja palata seuraavana päivänä, tai sitten istua koko yö yrittäen saada jotakin aikaan. Opiskelijana ei tule ajatelleeksi työtilan tärkeyttä, näkee lähinnä sen kustannuksen. Se satasen parin kuukausivuokra tulee aika äkkiä takaisin niin työn tehokkuudessa kuin itse työmäärän kasvaessakin. Joten suosittelen lämpimästi hommaamaan oikean työpaikan, siis työtilan. Yrittäminen on ihan kiva vaihtoehto sille oikealle työpaikalla oikeassa isossa yrityksessä.
