Mikä ihmeen saavutettava verkko- tai painoaineisto?

,

Saavutettavuus on vilahdellut sähköisistä aineistoista puhuttaessa jo jonkin aikaa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaakaan ja ketä kaikkia se koskee? Lakisääteisillä saavutettavuusvaatimuksilla pyritään yksinkertaisesti yhdenvertaissuuteen eli siihen, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus  saada ja käsitellä tietoa ymmärrettävästi ja helposti. Saavutettavuudesta puhuttaessa käsitetään, että kaikki aineisto mikä verkkoon menee tulee olla saavutettavaa, mutta näin ei toki ole. On myös huomioitava, että saavutettavuus koskee myös perinteistä printattavaa aineistoa.
Osoitteessa saavutettavuusvaatimukset.fi löytyy valtakunnallisesti hyvin tietoa, mitä kaikkia materiaaleja ja tahoja saavutettavuus koskee. Tässä on alle lyhyesti listattu keskeisiä sisältöjä ja toiminnallisuuksia, joiden on oltava saavutettavia:

  • Tekstit
  • Kuvat, kaaviot ja infografiikat
  • Interaktiiviset ja dynaamiset grafiikat
  • Videot ja podcastit, jotka on tallennettu tai upotettu sivustolle tai sovellukseen tai julkaistu sosiaalisen median kanavassa (myös videosoittimet)
  • Navigointi ja ylipäänsä käyttöliittymä
  • Linkit
  • Verkkolomakkeet (html-lomakkeet)
  • Ajanvarauspalvelut
  • Chat-palvelut, jotka on upotettu sivustolle
  • Tapahtumakalenterit
  • Toimisto-ohjelmilla tuotetut tiedostot, jotka on tallennettu sivustolle: esimerkiksi PDF- ja Word-tiedostot sekä -lomakkeet

Se, miten näistä sisällöistä ja toiminnallisuuksista tehdään saavutettavuusvaatimusten mukaisia, riippuu sisällöstä. Hyvänä ohjenuorana on, että jos organisaatiosi kuulu vaatimusten piiriin ja aineistosi on saatavilla verkossa, tulee aineistojesi olla saavutettavia. Kannattaa myös huomioida, että olipa aineistosi kohderyhmä asiantuntijat, viranomaiset tai vaikka työkaverisi, tulee aineisto olla saavutettava.

No entä käytännössä, miten me Groteskilla työstämme aineistoista saavutettavia? Saavutettavien aineistojen suunnitteleminen ja työstäminen on tavanomaiseen taittoaineistoon verrattuna hieman työläämpi ja monitahoisempi prosessi. Aineiston taiton suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varata aikaa, sillä suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon monia tekijöitä kuten värikontrastit, tekniset vaatimukset ja taiton loppuvaiheessa aineiston saavutettavuuden testaaminen ja tarkistaminen. Meillä on käytössä lukuohjelmana NVDA, jonka voi myös ladata helposti ilmaiseksi itselle käyttöön. Näin voimme helposti simuloida, kuinka lukuohjelma lukee valmiin aineiston ja testata sitä käytännössä. Näin aineiston saavutettavuus ei jää arvailujen varaan. Aineiston kannattaakin tehdä myös painomateriaalien lisäksi verkkoversioiksi, jolloin pystytään huomioimaan laajemmin saavutettavuuden kirjo.

Suosittelemme, että asiakkaidemme on hyvä istahtaa palaveriin suunnittelijoiden kanssa omaa aineistoa parhaiten palvelevan ratkaisun löytämiseksi. Erityisesti yhteistyötä kaivataan sisällön selkokielisyyden ja kuvien, kuvioiden ja taulukoiden vaihtoehtoisten tekstien eli selitetekstien kanssa. Nämä tekstit ovat ensisijaisesti asiakkaan vastuulla ja toki asiakkaalla on parhain tieto sisällöstä, mutta toki selkokielisyyteen ja sisältöihin voi tarvittaessa hakea sisällön muokkaamiseen apua meiltä.

Jäikö jokin askarruttamaan tai haluatko tietää, kuulutko saavutettavuuden piiriin? Kysy rohkeasti meiltä tai voit myös lukea saavutettavuusvaatimuksista lisää osoitteessa saavutettavuusvaatimukset.fi.