Saavutettavuusvaatimukset 2.2. kohti laadukkaampaa verkkoa

Saavutettavuusvaatimukset 2.2. kohti laadukkaampaa verkkoa

Kun puhutaan verkkopalvelun saavutettavuudesta, keskustelu saattaa jäädä pyörimään näppiskäyttäjän, iäkkään tai neuroepätyypillisen käyttäjän näkökulmaan. Oikeasti saavutettavuus on meitä kaikkia varten. Itse ainakin turhaudun nopeasti jos en löydä verkkokaupan oikeasta yläkulmasta ostoskoria. Tätä pahempaa on tietysti se, jos tiedän jo etukäteen, että palvelu on vaikeakäyttöinen. Otetaan esimerkiksi pankkipalvelu, joka näyttää minulle eri asioita riippuen siitä, selaanko verkkolaskuja mobiilisovelluksella vai tietokoneella. Jo ajatus sisäänkirjautumisesta turhauttaa ja kiristää pinnaa etukäteen.

Saavutettavuusdirektiivi on Euroopan unionin asettama velvoite verkkopalveluille. Se varmistaa, että kaikki pystyvät toimimaan verkkoympäristössä yhdenvertaisesti. Mikäli aihe kiinnostaa, olemme kirjoittaneet tästä blogin muutama vuosi sitten: Saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa verkkoa. Vaikka blogi on kirjoitettu muutama vuosi sitten, se on edelleen täyttä asiaa.

Saavutettavuusdirektiivin uusin versio WCAG 2.2 astuu täysimääräisenä voimaan 28.6.2025. Uusi versio tuo direktiivin piiriin uusia toimijoita ja tarkentaa vaatimuksia mobiilikäytettävyyden ja kognitiivisten esteiden ylittämiseen. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Digipalvelut saavutettavuusvaatimusten piirissä

Saavutettavuusvaatimukset koskevat erityisesti julkishallinnon verkkopalveluita, kuten kuntien ja muiden viranomaisten sivuja ja sovelluksia. Muutosten myötä vaatimukset laajenevat koskettamaan myös yrityksiä, jotka tarjoavat digitaalisia palveluita laajalle yleisölle esimerkiksi verkkokauppoja. Direktiivin piiriin tulevat laajemmin myös henkilöliikennepalveluiden digitaaliset kanavat, pankit ja viestintäpalvelut. Toki osa näistä on jo aiemmin kuulunut saavutettavuuden piiriin.

Saavutettavuusdirektiivi ei kosketa alle kymmenen henkilön kokoisia yrityksiä, mutta kaikkien käyttäjien huomioiminen on silti suositeltavaa (ja kohteliasta). Saavutettavuus tarkoittaa usein myös sitä, että verkkosivuston käyttökokemusta on mietitty ja sen pitäisi lähtökohtaisesti parantaa sitä kaikille. Google suosii myös selkeitä ja käyttäjäystävällisiä sivustoja, joten hakukoneoptimoinnin näkökulmasta, esimerkiksi otsikkotasojen loogisena pitäminen on vain järkevää. Tutustu digipalvelulain muutoksiin täällä.

WCAG 2.2. Mitä uutta saavutettavuus­standardeissa?

WCAG 2.2. tuo pieniä muutoksia kaikkiin kolmeen saavutettavuustasoon: A, AA ja AAA. Näistä A-taso sisältää perustason saavutettavuusvaatimukset. AA-taso on laajasti sovellettava ja se koskettaa juuri julkishallinnon organisaatioita. AAA-taso on kaikista tiukin ja harvemmin vaadittu. Sitä edellytetään sivustoilta jonka kohderyhmää ovat eri tavoin toimintarajoitteiset tai vammaiset käyttäjät. Koska suurin osa digitaalisista palveluista noudattaa A- ja AA-tasojen kriteerejä, käydään niihin tulevat muutokset tässä nopeasti läpi. Voit tutustua kriteeristöön tarkemmin täällä: WCAG 2.2.

  • Näppäimistön kohdistus ei saa jäädä piiloon. Näppäimistöllä navigoidessa kohdistuksen on pysyttävä näkyvissä eikä se saa peittyä muiden sisältöjen alle. Tämä parantaa erityisesti näppäimistökäyttäjien käyttökokemusta.
  • Vaihtoehtojen tarjoaminen raahaamiselle. Kaikki toiminnot, jotka vaativat raahaamista, on pystyttävä suorittamaan myös napsauttamalla painiketta tai valitsemalla valikosta. Tämä helpottaa erityisesti liikuntarajoitteisten-, ikääntyneiden ja mobiilikäyttäjien navigointia sivustolla.
  • Klikattavien elementtien koko, painikkeiden ja muiden klikkauskohteiden on oltava vähintään 24 x 24 pikseliä tai sijoitettu riittävän kauas toisistaan. Tämä vähentää virhepainalluksia ja niihin liittyvää turhautumista.
  • Johdonmukainen ohjeistus, yhteystiedot ja tukipalvelut tulee sijoittaa sivustolla johdonmukaisesti aina samaan paikkaan, jotta käyttäjät löytävät ne helposti.
  • Syötettyjen tietojen säilyttäminen, joka varmistaa, ettei käyttäjän tarvitse syöttää samoja tietoja uudelleen saman istunnon aikana, ellei se ole turvallisuussyistä välttämätöntä. Tämä parantaa käyttökokemusta ja vähentää turhautumista. Tämä olisi pitänyt kirjata lakiin jo internetin alkuaikoina, ja rikkurit suoraan jalkapuuhun.
  • Helpompi kirjautuminen, kirjautumisessa on vältettävä monimutkaisia tunnistustehtäviä. Hyvästi ahdistavat palapelit ja suojatienbongaus-kuva-arvoitukset, en oppinut koskaan tulkitsemaan niitä.

WCAG-ohjeistuksen noudattaminen parantaa sivustojen teknistä saavutettavuutta. Säädösten pilkuntarkka noudattaminen ei kuitenkaan yksin tee sivustosta helppokäyttöistä. Jos sivustolta löytyviin kuviin on kirjoitettava alt-tekstit, WCAG ei ota kantaa siihen onko teksti riittävän informatiivinen. Tai ovatko sivustolta löytyvät aineistot, esimerkiksi asiakirjat, tehty saavutettaviksi (aiheesta lisää täällä). Verkkopalvelun saavutettavuutta on tarkasteltava kokonaisuutena, jossa tekninen saavutettavuus on vain yksi osa. Mikäli tarvitset apua saavutettavuuteen liittyen ota yhteyttä.

Lisää tietoa saavutettavuusvaatimuksista löydät näistä osoitteista

Saavutettavuusvaatimukset.fi muutokset digipalvelulakiin
WCAG 2.2. englanniksi

WCAG 2.1. viralliset suomenkieliset käännökset
Saavutettavasti.fi ohjeita ja vinkkejä verkkosisältöjen saavutettavuuteen

Ada-Sofia Nieminen

UI/UX-suunnittelija (vanhempainvapaalla)