Teemme monenlaista kuvauskeikkaa asiakkaidemme tiloissa sekä tietenkin toimistomme studiossa. Tällä kertaa kuvasimme pitkäaikaisen asiakkaamme OpaMuurikan Kotakeittiö -tuotesarjaa, josta puuttui ajanmukaiset fiilis- ja tuotekuvat. Kohteena oli jo valmis Kotakeittiö-kokonaisuus, joka oli sijoitettu tyylikkäästi ja hyvällä maulla puoliksi avonaiseen terassikatokseen. Katos sijaitsi kauniin hirsihuvilan pihapiirissä, Saimaan saaressa.
Kuvauspäivä oli sovittu elokuun puoleen väliin ja sääkin näytti parhaalta mahdolliselta, joten eikun menoksi. Kamerat oli pakattu jo edellisenä iltana, akut ladattu ja muistikortit tyhjennetty. Aamulla lähtö klo 8 ja reilun tunnin ajomatkan jälkeen olimmekin Anttolan ja Puumalan rajamailla venerannassa. Siitä sitten muutaman kilometrin venematka ja olimme perillä saaressa. Groteskilta matkaan lähti minä ja Janne, OpaMuurikalta Peter, Hanna ja Sara.
Onnistuneen tuotekuvauksen tärkein asia on etukäteissuunnittelu eli kuvauspäivän käsikirjoitus. Otetaan selvää kohteesta (mm. valaistusmahdollisuudet ja tässä tapauksessa vaikkapa se, onko mökillä sähköt ja mistä päin aurinko paistaa), listataan kuvattavat tuotteet sekä mietitään, miten niitä pitäisi kuvata. Hankitaan tarvikkeet, ruoat sekä tarvittavat lisävarusteet, joita ei mökillä ollut. Myös asioiden tai esineiden kuvausjärjestys on hyvä miettiä etukäteen. Vaikka kuvaustilanne olisikin hyvin etukäteen suunniteltu niin kohteet, tilanteet, ajankohta, sää sekä yllättävät ”ongelmat” vaihtelevat, jolloin pitää soveltaa ja laittaa asioita uusiksi.
Hanna ja Sara olivat hankkineet valmistettavien ruokien raaka-aineet sekä miettineet kuvausjärjestyksen Peterin kanssa. Koska kyseessä oli jo meille tuttu asiakas ja tutut toimintatavat, niin kävimme aamulla läpi pikapalaverissa päivän kulun. Jos asiakas olisi ollut uusi niin kuvauspäivä olisi mietitty yhdessä jo pari päivää aikaisemmin sekä käyty se tarkasti läpi.
Hanna ja Sara valmistelivat ruoat. Minä, Janne ja Peter laitoimme terassin sisustusta uusiksi ja järjestelimme paikat mieleiseksemme sekä suunnittelimme kuvauskulmia. Sää oli paras mahdollinen, eli aurinko paistoi mutta ei liian voimakkaasti.
Parinkymmenen minuutin kuvauksen jälkeen Peter huomasi, että Kotakeittiöstä puuttui muutamia lisävarusteita, joten homma piti aloittaa alusta. Kotakeittiö-tuotteet ovat uusia myös OpaMuurikan väelle, joten kaikki asiat eivät välttämättä ole tuttuja ja itsestäänselvyyksiä. Ja toisaalta, aina sattuu ja tapahtuu, oli tilanne tai asiakas kuka tahansa.
Ajatuksena oli tehdä kaikki ruoat alusta saakka itse ja kypsentää ne Kotakeittiössä. Sen jälkeen niistä kasattiin annokset, jotka toimivat samalla myös tarjoiluehdotuksina ja resepteinä. Minä otin still-kuvia ja ja Janne hoiti videopuolen. Tarkoituksena oli samalla ottaa myös pieniä pätkiä liikkuvaa kuvaa somea varten. Kalustona meillä oli pari Canonin kameraa ja tarvittava määrä erilaisia objektiiveja, ei sinällään mitään ihmeellistä. Ihan peruskalustoa. Studiosalamoita emme ottaneet mukaan vaan meillä on lisä- ja täytevalona aina mukana edulliset, mutta erittäin kätevät ja toimivat käsisalamat, joita on helppo liikutella ja valo näin pienessä kohteessa on riittävä. Myös heijastin on kätevä ulkokuvauksissa, sillä siitä heijastuva auringon valo on luonnollisen väristä.
Ulkona kuvaaminen voi olla haastavaa. Sen huomasimme, kun aurinko alkoikin paistaa kunnolla. Tässä tapauksessa, kun Kotakeittiö oli katoksessa niin varjot vain lisääntyivät ja valoa piti alkaa ohjailemaan mm. heijastimen sekä täytesalamoiden avulla. Pientä säätöä ja taas jatkettiin. Pahinta tietenkin olisi ollut vesisade, vaikka se kuuluukin Suomen kesään, mutta sää menee valon puolesta niin harmaaksi, että kuvatkin ovat harmaita ja ankeita.
Välillä hörpittiin kahvit ja syötiin kuvauksissa valmistetut hampurilaiset. Noin kuuden-seitsemän tunnin kuvaamisen jälkeen homma olikin purkissa. Enää vain loppusiivous, kuvausrekvisiitan tiskaus sekä kaiken kaluston kuljetus kahdessa erässä takaisin mantereen puolelle. Isännälle vielä kiitos huvilan lainasta, venekuljetuksista sekä kahvista.
Peruspäivä meille ja asiakas sai mitä halusi. Mitään ei hajonnut tai unohtunut tehdä. Kaikinpuolin oikein hyvä ja mukava päivä, sillä onhan tuollainen kuvauspäivä aika erilainen verrattuna normaaliin toimistopäivään.
Mitäs sitten kuvattaisiin?
Jyrki Suvimaa
