fbpx

Graafinen suunnittelu

Dream come true

Lähdin opiskelemaan graafista suunnittelua neljä vuotta sitten. Pakkasin kamppeeni ja muutin Rovaniemeltä Kouvolaan. En olisi ikinä uskonut, että neljän vuoden päätteeksi työllistyisin heti mainostoimistoon tekemään graafisen suunnittelijan töitä. Siis sehän oli kuin sadusta, onnellinen loppu. The End.

Erot työelämän ja opiskelun välillä voi tiivistää kahteen lauseeseen:

”Opiskelet kehittääksesi itseäsi ja ammattitaitoasi.”

ja

”Teet töitä, jotta asiakas saisi parhaan mahdollisen lopputuloksen oman liiketoimintansa edistämiseen.”

Eka päivä, eka viikko, eka kuukausi ja ekat puoli vuotta uudessa työpaikassa on aina hiton vaikeita, koska silloin uusi työntekijä ei vielä tunne työpaikan tapoja, työkavereita tai asiakkaita. Kaiken tämän päälle, olin vasta valmistunut. En vielä viime keväänä osannut kunnolla oikein ammattianikaan. Kokemukseni mainostoimistossa työskentelystä ennen Groteskia oli tarkalleen pyöreät nolla tuntia, viikkoa, kuukautta ja nolla vuotta.

Ihan hirveät paineet

Kuulopuheiden perusteella tiesin, että mainostoimisto on meidän alalla se kaikista monipuolisin työpaikka. Vain parhaat graafiset suunnittelijat pystyy työllistymään mainostoimistoon. Sinne pääsee töihin tekemällä ensiksi kymmenen vuotta töitä freelancerina ja sitten ehkä on tarpeeksi kokemusta ja taitoja päästä osa-aikaiseksi aina välillä joihinkin pikkuhommiin.

Eniten vaikeuksia alussa tuottikin tämä ennakkokäsitys, joka loi mulle ihan hirveät paineet osata, olla tekemättä virheitä ja olla esittämättä liian tyhmiä kysymyksiä. Onneksi tämä ennakkokäsitys osoittautui vääräksi ja työympäristö oppimiseen kannustavaksi.

Omat vaikeutensa työelämään uudelleensopeutumiseen loi myös kilpailuhenkinen opiskelukulttuuri. Korkeakouluvuosiltani minulle jäikin päällimmäisenä mieleen yksinäinen puurtaminen oman osaamisen edistämiseksi. Opettajien sormien välistä valui valituille opiskelijoille työtilaisuuksia ja muita mahdollisuuksia esitellä osaamistaan. On sanomattakin selvää, että vasta kun opiskelijan osaaminen on tietyllä tasolla, työ on mahdollista kaupallistaa. Toisille opiskelijoille näitä tilaisuuksia tuli enemmän, toisille vähemmän. Minulle niitä sattui sopivasti.

Tätä olen kaivannut eniten

Mitä pidempään olen täällä töissä, sitä kauemmas opiskeluaikojen kilpailuhenki katoaa ja korvautuu terveellisemmällä yhdessä tekemisen tunteella. En ole täällä yksin suunnittelemassa, vaan annan oman panokseni työyhteisön jäsenenä. Tätä kaipasin opiskeluaikoinani kaikista eniten.

Olen aina ollut sellainen ihminen, joka ei tahdo oppia asioita vaan osata ja mieluiten heti, nyt, saman tien! Ehkä siksi olikin onnekasta, että pääsin töihin pieneen mainostoimistoon, missä tulee väkisinkin vastaan tehtäviä, joihin en korkeakoulussa päässyt syvällisemmin käsiksi. Esimerkiksi nettisivujen suunnittelu on minulle uusi aluevaltaus ja on ollut siistiä huomata miten oma osaaminen kasvaa. Viikko viikolta minusta tulee varmakätisempi suunnittelija.

Oli myös siistiä huomata, että huhut pitävät paikkansa. Mainostoimistossa pääsee tosiaan tekemään monipuolisesti kaikkia koulusta tuttuja graafisen suunnittelijan hommia ja paljon muutakin.

Lue myös